22/14 VALTUUSTOALOITE TYÖLLISTÄMISJÄRJESTELYIDEN TEHOSTAMISESTA 385/1.00.00/2014
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen teki seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Irene Äyräväinen ja kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo:
”Esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää pikaisesti työllistämisjärjestelyjen nykyistä koordinoidumpaan ja tehokkaampaan organisointiin johtavat toimet. Myös kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyön tehostaminen ja joustavoittaminen tulee sisällyttää uuteen järjestelyyn.
Asiasta on keskusteltu paljon ja ehdotuksiakin tullut eri tahoilta. Suomesta löytyy myös esimerkkejä toimivista järjestelyistä.
Aloitteen liitteenä on usein esiin nostettu Joensuun malli. Lainsäädäntökin muuttuu työllistämisen osalta, joten uusilla järjestelyillä on kiire. Onnistuessaan järjestely voi olla osa tuottavuuden parantamista.”
Valtuusto päätti 14.5.2014 § 63 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus 29.9.2014 § 395 Aloitteen pohjalta on kehittämistoimi tehnyt selvitystä työllistämistoimenpiteistä eri toimialoilla. Selvitystä esiteltiin alustavasti valtuustoinfossa 8.9.2014. Asian merkittävyyden vuoksi ehdotetaan, että kaupunginhallitus nimeäisi työryhmän, joka edellä mainitun selvityksen pohjalta ja suhteellisen lyhyellä toimiajalla arvioisi eri työllistämistoimien vaikuttavuutta ja tekisi ehdotuksen työllistämisen koordinoinnissa kaupungin organisaatiossa.
Työryhmään nimettäisiin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, sekä TE-toimiston, yrityselämän, järjestösektorin ja kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy:n edustajat. Kh päätti:
1. perustaa työryhmän, jonka tehtävä on 1.12.2014 mennessä arvioida kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus työllistämisen koordinoinnista kaupungin organisaatiossa;
2. valita työryhmään tarpeellisen määrän luottamushenkilöitä sekä nimetä näiden keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan;
3. pyytää kaupunginjohtajaa nimeämään työryhmään edustajan kehittämistoimesta, henkilöstöhallinnosta, perusturvasta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta;
4. pyytää Lohjan TE-toimistoa, Lohjan Yrittäjät ry:tä, Apuomena ry:tä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä nimeämään edustajansa työryhmään.
26 29.3.16 Kaupunginhallitus nimesi työryhmään viisi jäsentä: Joona Räsänen, Gunilla Wikberg, Mika Herpiö, Piritta Poikonen ja Erja Vaarala. Puheenjohtajaksi nimettiin Joona Räsänen ja varapuheenjohtajaksi Piritta Poikonen.
27 29.3.16 Kaupunginhallitus 1.12.2014 § 498 Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työryhmän
”tulee 1.12.2014 mennessä arvioida kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus työllistämisen koordinoinnista kaupungin organisaatiossa”.
Työryhmällä on ollut käytössään Kehittämis- ja elinkeinotoimessa koostettu raportti työllistämisjärjestelyjen tehostamisesta. Raporttiin on koottu yhdessä toimialojen kanssa katsaus siitä, miten työllistämisasiat on hoidetaan Lohjalla, ja mikä rooli kolmannella sektorilla on tässä toiminnassa. Raportista ilmenee, että työllistämisasioiden hoitaminen Lohjan kaupungin organisaatiossa on hajautettua ja sekavaa, eikä työllistämistoimintaa johdeta keskitetysti. Huomattavan paljon työllistämistoimintaa tapahtuu eri järjestöjen tai niiden projektien kautta. Toiminnoissa on päällekkäisyyttä. Yhteistyö kaupungin viranomaisten ja valtion työvoimaviranomaisten välillä on ollut ongelmallista.
Silti työllistämistoiminta on ollut kohtuullisen tuloksellista huolimatta siitä, että rahaa työllistämistoimintaan käytetään niukasti. Kaikkiaan Lohja käytti erilaisiin työllistämistoimiin 1 047 870 € vuonna 2013. Luku sisältää myös kolmannelle sektorille maksetut työllistämiskulut.
Parhaiten kuntien työllistämistoimien tehokkuutta voidaan arvioida vertailemalla kuntien maksamia ns. sakkomaksuja. Sakkomaksuilla tarkoitetaan tässä sitä summaa, jonka kunta joutuu maksamaan valtiolle työttömistä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttöminä. Kunta joutuu maksamaan puolet yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työmarkkinatuesta valtiolle. Ensi vuonna (2015) nämä ehdot kiristyvät, ja kuntien sakkomaksut nousevat huomattavasti. Vuonna 2013 Lohja maksoi sakkomaksuja 1 559 502 €. Kun tämä suhteutetaan kaikkien työttömien määrään, maksoi Lohja sakko maksuja 582 €/työtön.
Tämä työttömien määrään suhteutettu sakkomaksu kuvaa sitä, kuinka hyvin kunta on onnistunut työllistämisen haittojen lieventämistoimissa. Lohjan summa on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kuntien välillä on erittäin suuria eroja sakkomaksujen suuruudessa per työtön.
Jotkut kunnat maksavat hämmästyttävän alhaisia sakkomaksuja. Esimerkiksi alhaisen työttömyyden Kaarina maksoi 203 €/työtön, keskimääräisestä työttömyydestä kärsivä Mäntsälä maksoi vain 270 €/työtön, ja korkeasta työttömyydestä kärsivä Suomussalmi maksoi vain 107 €/työtön. Nämä kunnat ovat hoitaneet työllistämistoimintaansa esimerkillisen hyvin.
Muutamat uusmaalaiset kunnat maksavat Suomen korkeimpia sakkomaksuja, esim. Lapinjärvi 1174 €/työtön, Loviisa 931 €/työtön ja Porvoo 852 €/työtön. Tilastojen valossa näiden kuntien työllistämistoimintaa voidaan pitää tehottomana tai hyvin vähäisenä.
Lohjan työllistämisraportin yhtenä esimerkki- ja vertailukuntana on käytetty Tamperetta, jonka työllistämistoimintataa on pidetty esimerkillisenä. Tampere maksoi kuitenkin sakkomaksuja erittäin paljon, 966 €/työtön. Tämä kertoo siitä, että Tampereella kunnan toimenpiteet kohdistuivat vain pieneen osaan työttömien määrästä.
Länsi-Uudellamaalla Lohjan naapurikunnat Siuntio ja Somero hoitavat työllistämistoimintaansa tehokkaammin kuin Lohja. Sen sijaan Raasepori ja Kirkkonummi maksavat sakkomaksuja Lohjaa enemmän.
Lohjan työttömyysaste oli lokakuussa 2014 11,7 % (koko Suomi 12,0 %). Vuotta aiemmin Lohjalla työttömyysaste oli 10,0 %.
Työllistämisraportin ja valtakunnallisten tilastojen mukaan Lohjalla työllistämisasio ta hoidetaan kohtuullisen hyvin ja melko tehokkaasti. Lohjan ensi vuoden talousarviossa ei ole varauduttu määrärahoin työllistämistoiminnan uudistamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus on asettanut erillisen palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palvelurakenteiden ja koko organisaation muutoksia.
Samanaikaisesti valmistellaan koko Suomessa uuden Työllistymistä edistävien monialaisten palvelukeskusten verkoston perustamista. Verkostoon on tarkoitus keskittää sekä valtion, Kelan että kunnan työllistämispalvelu ja yhden luukun periaatteella. Muutosten pitäisi tulla voi maan vuoden 2015 alussa, mutta tätä koskevaa lainsäädäntöä Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt.
Mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä esim. Lohjalla, ei ole vielä tiedossa. Näistä eri syistä työryhmä päätyy siihen johtopäätökseen, että ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan kaupungin työllistämistoiminnan järjestelyjä vuoden 2015 aikana. Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle voi olla seuraava:
– tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan kaupungin työllistämistoiminnan järjestelyjä;
– kaupungin tulee aktiivisesti osallistua työvoimapalvelukeskuksen perustamiseen ja kehittämiseen niin, että Lohjalle tulee verkoston toiminto, jossa työvoimaviranomaisten, Kelan ja kaupungin palveluja työttömille tarjotaan yhden luukun periaatteella;
– kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyöryhmä voi vuoden 2015 jälkipuoliskolla arvioida uudelleen tilannetta ja tehdä mahdollisia esityksiä Lohjan työllistämisasioitten uudelleen organisoimisesta. (Eero Soinio)
Kokouksessaan 24.11.2014 työryhmä kävi läpi laajan taustamateriaalin, kuunteli TE-toimiston edustajan Annika Tarkkalan alustuksen työvoimapalvelukeskusten valmistelutilanteesta, sekä kävi syvällisen ja perusteellisen keskustelun siitä, miten työllisyysasiat tulisi uudelleenorganisoida Lohjan kaupungissa. Keskustelun perusteella muotoiltiin työryhmän työn tulokseksi seuraava esitys kaupunginhallitukselle:
Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle (työryhmän päätös 24.11.2014):
Työllisyysasioiden nykyisellä järjestämistavalla on omat vahvuutensa ja hyvät puolensa . Työllisyysasioiden uudelleenjärjestely on monitahoinen ongelma, johon ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken, yhteistyötä eri toimijoiden (mm. Kela ja TE-toimisto) kanssa, ja aivan erityisesti laajaa yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden ja lohjalaisten yritysten kanssa. Yhteistyön hoitaminen ja uudet toimintatavat vaativat resursseja, niin rahaa kuin henkilöstöäkin.
Kaupunki voi itse vaikuttaa siihen, miten se organisoi työllistämisasiat kaupungin sisällä, ja miten paljon se osoittaa resursseja tätä varten. Monet seikat puoltavat sitä, että työllisyysasioiden organisointi on toteutettava keskittämällä asioiden hoitaminen, niitä hoitavat henkilöt ja taloudelliset resurssit yhteen keskitettyyn työllisyysyksikköön.
Näistä syistä on valmisteltava ensi kevääksi konkreettinen esitys siitä, miten työllisyysasiat uudelleen organisoidaan Lohjalla keskitetyn mallin pohjalta, ja mitä resursseja tälle keskitetylle yksikölle osoitetaan. Tämän esityksen tulee olla valmis siten, että se voidaan käsitellä valtuuston talousarvioseminaarissa keväällä 2015.
Kh päätti:
– merkitään työllisyystyöryhmän esitys kaupunginhallituksen tietoon saatetuksi;
– valmistellaan valtuuston talousarvioseminaariin 22.-23.05.2015 esitys siitä, miten työllisyysasiat keskitetään yhteen yksikköön Lohjan organisaatiossa ja miten toiminta resursoidaan;
– todetaan aloite edelleen vireillä olevaksi.
Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä.
Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä
Kaupunginhallitus 19.10.2015 § 384: päätti
1) perustaa työllisyysasiantuntijan tehtävän ajanjaksolle 1.1.2016-31.12.2018;
2) määrittää työllisyysasiantuntijan kelpoisuusehdoksi soveltuva korkeakouluasteen tutkinto;
3) oikeuttaa keskushallinnon täyttämään tehtävän ao. määräajaksi. Työllisyysasiantuntija Tuija Rantala on aloittanut 4.1.2016. Aloite esitetään loppuunkäsitellyksi.